ILMAINEN TOIMITUS YLI 65€ TILAUKSILLE.

Menneet ja tulevat hyvinvointitrendit uuden vuosikymmenen kynnyksellä

Pur Hyvinvointikauppa
300 255

Näin vuoden viimeisenä päivänä, kahden vuosikymmenen taitekohdassa on herkullinen tilaisuus peilata kuluneeseen kymmeneen vuoteen ja tätä ajanjaksoa värittäneisiin terveys- ja hyvinvointitrendeihin. Samalla on hauska pohtia mitkä näistä trendeistä todennäköisimmin jäävät menneeseen aikaan ja mitä otamme mukaamme uudelle vuosikymmenelle. Entä odottaako kulman takana jotain aivan uusia hyvinvointitrendejä joista uskomme kuulevamme tulevina vuosina? Jatka lukemista niin tämä kaikki selviää!

Nämä isot trendit koimme kuluneella vuosikymmenellä:

#1 Hyvinvointi valtavirtaistuu

Wellness-alan kasvu ja kehitys on näkynyt erilaisten hyvinvointipalveluiden lisääntymisenä, uusina hyvinvointialan tutkintoina ja hyvinvointielämyksiin erikoistuvan matkailun lisääntymisenä. Ja tietysti näimme sen katukuvassa kun treenivaatteet nousivat ykkösiksi niin arki- kuin juhlapukeutumisessakin.

Treenivaatteet ovat jo vuosia kelvanneet myös salin ulkopuolelle.

Sanotaan, että ihmiset haluavat turhan materian hamstraamisen sijaan käyttää rahansa voidakseen paremmin. Ja kukapa voisi olla eri mieltä? Samaan aikaan hyvinvointialaa on etenkin sen synnyinsijoilla Yhdysvalloissa syytetty siitä, että se on tietyn tuloluokan yksinoikeus, ja pilviä hipovan kalliit fitness-studiojäsenyydet ja hyvinvointiretriitit ovat omiaan edistämään tätä mielikuvaa. Onneksi me suomalaiset olemme enemmän jalat maassa olevaa kansaa, ja tiedämme että hyvinvointiharrastuksiin ei välttämättä tarvitse käyttää penniäkään – kuten vaikkapa luonnossa samoiluun, villiyrttien ja metsämarjojen keruuseen (ja syömiseen) tai avantouintiin.

Ilmaista wellnessiä parhaimmillaan.

#2 Hyvinvoinnista tulee kokonaisvaltaista

Vielä vuosituhannen alussa terveys ja hyvinvointi oli voimakkaasti keskittynyt fyysiseen terveyteen, ravintoon ja liikuntaan. Kartesiolaisen perinteen mukaisesti keho ja mieli on mielletty eri kokonaisuuksiksi, joilla on vain vähän tekemistä toistensa kanssa. Lääketiede on myös perinteisesti nähnyt kehon koostuvan erillisistä mekanistisesti toimivista osista kuten sydän ja verisuonet, suolisto ja aivot. Viimeinen vuosikymmen on osoittanut kehon ja mielen olevan ennenkuulumattomilla tavoin yhteydessä ja uudet tutkimukset ovat purkaneet myyttejä ruumiinosien keskinäisestä riippumattomuudesta esimerkiksi osoittamalla suolistolla olevan suuri vaikutus sydän-, aivo- ja mielenterveyteen.

Mielenterveys ja henkinen hyvinvointi tulee jatkossakin olemaan vahva osa hyvinvoinnin kenttää. Tämän lisäksi olemme nähneet viime vuosikymmenellä kuinka planetaarinen hyvinvointi ja ekologisuus ovat yhtyneet osaksi hyvinvoinnin moniulotteista kokonaisuutta. Ihminen on osa luontoa ja on vain loogista, että voidaksemme elää tasapainoisesti tulee meidän elää tasapainossa luonnon kanssa, sen monimuotoisuutta ja herkkyyttä vaalien.

#3 Terveydestä tulee yksilöllistä

Aiemmin olimme siinä uskossa, että geenit määräävät kohtalomme – sairastummeko vai pysymmekö terveinä. Ihmisen genomin kartoitus tuotti kuitenkin ison pettymyksen. Geenikantamme osoitettiinkin olevan paljon oletettua suppeampi - banaanikärpäselläkin on lähes sama määrä geenejä kuin ihmisellä (15,000 vs 25,000). Näin ollen geeneillä ei mitenkään voitu yksinään selittää terveyttä ja sairautta. Viime vuosikymmenen aikana lisääntyvä ymmärrys epigenetiikasta eli ympäristön vuorovaikutuksesta geeniemme kanssa on avannut täysin uudenlaisen ulottuvuuden keskusteluun: kuinka elintavat kuten ruokavalio, unen laatu ja liikunta vaikuttavat siihen aktivoituvatko geenit vai eivät.

Geenitestien kehittyminen on tuonut geenitestit yhä laajempien ihmisjoukkojen ulottuville. Nämä ja muut testit (biomarkkerit ja suolistotestit) antavat meidän tehdä omiin biomarkkereihimme perustuvia yksilöllisiä valintoja.

Yksilöllisyys ei vielä kenties näy terveydenhoidossa, mutta väitämme että tämä trendi tulee haastamaan myös virallisessa terveydenhuollossa käypähoitoajattelun, jossa potilaalle ensin annetaan diagnoosi, jota hoidetaan saman hoitosuosituksen mukaan riippumatta potilaan muista oireista tai hänen biomarkkereista.

#4 Hyvästit kalorien laskennalle ja laihuusihanteelle (tervetuloa laadukas ravinto, ruoasta nauttiminen ja kehopositiivisuus)

Viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme vihdoin päässeet eroon pinttyneestä käsityksestä, että kaikki kalorit ovat samanarvoisia ja jos kulutamme yhtä paljon kaloreita kuin saamme niitä sisään, säilytämme ihannepainon ja voilà , elämme terveellisesti! Nykyään ymmärrämme, että ravintotiheästä ruoasta saaduilla kaloreilla on täysin erilainen vaikutus kehoomme kuin tyhjillä hiilihydraateilla ja ne auttavat saavuttamaan helpommin kylläisyyden tunteen, pitämään nälän loitolla ja tasapainottamaan verensokeria, muista terveyttä edistävistä vaikutuksista puhumattakaan.

Kalorien laskenta on ollut vahvasti kytköksissä vielä vuosituhannen alussa kukkineeseen "rasvakammoon" ja ajatukseen että rasva lihottaa. Kevyttuotteet ovatkin saaneet väistyä ja tehdä tilaa täysrasvaisille, mahdollisimman käsittelemättömille tuotteille ja elintarvikkeissa korostuvat tuoreus, lisäaineettomuus ja aito maku.

Kalorien laskennan väistyminen on laajemmin seurausta myös sille, miten ylipäätään ajattelemme terveyttä. Sitä ei enää yhdistetä (ikuisiin) dietteihin ja painonpudotukseen, vaan yllämainittuun kokonaisvaltaiseen terveyteen. Uuden vuosikymmenen vaihteessa terveys mielletään enemmän vahvuudeksi ja elinvoimaksi kuin tiettyihin mittoihin mahtumiseksi. Tervetuloa kehopositiivisuuden aikakaudelle, jossa kehosi on ihana juuri sellaisena kuin se on, riippumatta vaatekoosta!

Parin viime vuoden aikana suosioon noussut ketogeenin ruokavalio on auttanut ravistelemaan viimeiset pelot rasvan ympäriltä. Hyvälaatuisiin rasvoihin ja hiilihydraattien rajoittamiseen perustuva ketoilu on ollut muutaman vuoden ajan "hittiruokavalio". Kritiikistä huolimatta uskomme että ketogeeninen ruokailu on täällä jäädäkseen, mutta tulee jatkossa muuttamaan muotoaan yhä sallivammaksi ja eri elämäntyyleihin sopivaksi.

#5 Jooga, meditaatio ja hengitysharjoitukset kiireisen arjen pelastajina

Jooga on kasvanut kymmenessä vuodessa yhdeksi suosituimmista liikuntalajeista, eikä loppua näy. Se on monipuolista terveysliikuntaa, joka vahvistaa liikkuvuutta, lihaskuntoa ja kehonhallintaa. Erityisen suositun joogasta kuitenkin tekee sen vaikutukset mieleen: erilaiset hengitysharjoitukset ja meditaatiotekniikat rauhoittavat hermostoa, auttavat tyhjentämään pään, selkiyttämään ajatuksia ja olemaan enemmän läsnä. Monelle meistä joogasta onkin kiireen keskellä tullut suorastaan välttämätön osa arjen hyvinvointia.

Joogan suosion saattelemana meditaatio on kasvattanut viime vuosina suosiotaan itsenäisenä ”lajina”. Useat joogastudiot tarjoavat nykyään pelkkiä meditaatiotunteja ja erilaiset sovellukset kuten Calm and Headspace ovat madaltaneet kynnystä kokeilla meditaatiota.

Povaamme että tulevina vuosina yhä useammat ottavat meditaation osaksi omaa arkeaan. Jos meditaatio kuitenkin tuntuu liian työläältä, pelkillä hengitysharjoituksilla on todettu olevan lähes samoja henkistä ja fyysistä hyvinvointia edistäviä vaikutuksia ja molempia tullaan varmasti näkemään tulevina vuosina yhä enemmän.

#6 Suolistoterveys ja mikrobiystävämme

Vielä vuosituhannen alussa ajatus siitä, että suolistomikrobeilla (tai niiden puutteella) voisi olla yhteys erilaisiin terveysongelmiin masennuksesta ylipainoon, diabetekseen ja dementiaan oli vähintäänkin kummeksuttu. Viimeisten vuosien ajan olemme jännittyneinä saaneet seurata mikrobiomitutkimuksesta yhä kiihtyvää tahtia kasautuvaa tietoa, joka on nostanut suolistomikrobit kiistattomasti terveyden keskiöön.

Lisääntyvästä tiedosta huolimatta olemme toistaiseksi saavuttaneet vasta jäävuoren huipun suolistomikrobien ymmärtämisessä. Tulevan vuosikymmenen aikana tiedämme epäilemättä paljon enemmän tästä valtavasta ekosysteemistä ja mitä se kertoo meistä, mukaan lukien kuinka kehomme reagoi eri ravintoaineisiin, pystymmekö hyödyntämään tiettyjä lääkeaineita ja kuinka paljon kehomme tarvitsee liikuntaa tai vaikkapa meditaatiota. Tulevien vuosien aikana pystymme kenties myös tiettyjä mikrobeja nauttimalla (tai syömällä lääkkeitä jotka vaikuttavat tiettyihin mikrobeihin) saamaan aikaan kohdennettuja vaikutuksia kehossamme. Selvää on, että mielenkiinto mikrobeja kohtaan kasvaa tulevaisuudessa entisestään.

Samalla vahvistuu ymmärrys ei vain suolistomikrobiomista, vaan myös monista muista mikrobiyhteisöistä ja niiden merkityksestä terveydellemme, mukaan lukien suun, ihon ja emättimen mikrobistot. Vanha mikrobikammo väistyy kun ymmärrämme yhä paremmin, että valtaosa mikrobeista on meidän puolellamme, auttaen meitä suojautumaan taudin aiheuttajilta, kehittäen immuniteettiamme ja ylläpitäen hyvää bakteeristasapainoa.

Haluamme tulevaisuudessa pitää mikrobeista entistä parempaa huolta, ja tämä näkyy uuden ajan tuotteissa (mm. kosmetiikka ja pesuaineet), joilla pyritään mikrobien tappamisen sijaan ruokkimaan hyviä bakteereja.

Metsäkylpyjen ja lemmikkien tiedetään vahvistavan omaa mikrobistoamme ja niiden on mm. osoitettu auttavan suojaamaan allergioilta.

2020-luvun terveystrendit

Vaikka kaikki edellä mainitut trendit jatkavat kasvuaan, erityisesti muutaman uskomme määrittävän vahvasti edessä olevaa vuosikymmentä.

#1 Jokainen voi olla oman elämänsä biohakkeri

Oli kyseessä sitten sormus, kello tai vaatteeseen liitettävä elekrotroninen seurantalaite, teknologia tuo reaaliaikaisen informaation kehostamme silmiemme eteen ja auttaa meitä optimoimaan unta, liikuntaa, ravintoa, mielialaa ja yleistä hyvinvointia. Esimerkiksi suomalaisvoimin kehitetty Oura-sormus mittaa unisykliä ja aktiviteetin määrää, ruumiin lämpöä, leposykettä ja sykevälivaihtelua ja mm. kertoo miten palautua liikunnasta ja koska kannattaa mennä nukkumaan. Muutamien vuosien päästä voimme odottaa sovelluksia, jotka yhdistävät kehostamme kerätyn biometriikan massadataan ja varoittavat ennakkoon sairastumisriskistä. Tämä tarkoittaa, että voimme tulevaisuudessa ottaa älylaitteiden avulla entistä paremmin terveyden omiin käsiimme ja huolehtia terveydestä ennaltaehkäisevästi. Mittausteknologian kehittyminen (ja edullistuminen) tarkoittaa, että voimme yhä luotettavammin räätälöidä itsellemme sopivia ruokavalioita, treeniohjelmia ja arkirutiineja, ja toisaalta, että palveluntarjoajat pystyvät räätälöimään valikoimansa juuri omiin, yksilöllisiin tarpeisiimme.

#2 Terve ikääntyminen

Moni on varmasti yhtä mieltä siitä että vieläkin tärkeämpää kuin sata vuotiaaksi eläminen on terveyden säilyttäminen mahdollisimman pitkään. Tämä on julkisen taloudenkin kannalta merkittävä asia väestön ikääntyminen huomioiden.

Tiede alkaa yhä paremmin ymmärtää
ikääntymiseen vaikuttavia tekijöitä, ja sitä kautta, miten ikääntymistä voidaan
hidastaa solutasolla. Vanheneminen alkaa jo parikymppisenä, joten tulevaisuudessa
ajatellaan tervettä ikääntymistä jo paljon ennen eläkeikää. Odota siis
kuulevasi paljon enemmän telomeerien pituuden ja mitokondrioiden terveyden
optimoinnista. Onneksi pitkän iän salaisuudessa on kysymys hyvin samoista
asioista kuin fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä ylipäätään.

Yksi ”terveystrendi” joka kulkee käsikädessä
terve ikääntyminen-teeman kanssa on kalorien rajoittaminen ja pätkäpaasto.
Paaston on osoitettu aktivoivan ”pitkäikäisyys”-geenejämme ja edistävän solun korjausta.

Päivittäinen paastoaminen (pätkäpaasto) on suosiossa ja tulee varmasti kasvattamaan suosiotaan edelleen. 5:2 pätkäpaastollekin löytyy omat kannattajana, mutta uskomme että time restricted eating eli syömisen ajoittaminen noin 8 tunnin aikaikkunaan jolloin loput vuorokauden tunneista paastoamme, kasvattaa entisestään suosiotaan.

Blue zones-projekti, johon on poimittu alueita eri puolilta maailmaa joissa ihmiset elävät poikkeuksellisen pitkäikäisiksi, on auttanut meitä ymmärtämään paremmin pitkäikäisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Yhteisiä piirteitä blue zones-alueiden ihmisille on yhteisöllisyys ja tiiviit perhesiteet, kohtalainen liikunta, kasvispainotteinen ruokavalio ja rajoittunut kalorimäärä.

#3 Tavoitteena aidosti parempi elämä

Henkinen hyvinvointi on hyvinvoinnin osa-alue joka saa yhä enemmän huomiota sitä mukaan kun koemme digikuormituksen, työelämän ja arjen muiden vaatimusten kasautuvan.

Saattaa jopa olla, että se koetaan tulevaisuudessa jopa fyysistä hyvinvointia tärkeämmäksi. Hyvinvoinnin tavoittelua, oli se sitten fyysistä tai henkistä, kritisoidaan toisinaan hyvinkin suorituskeskeiseksi. Somessa itseä vertaillaan muihin ja ajatellaan, että olen sitten riittävän hyvä (itselleni ja muille), kun suoritan treeniohjelmaa tunnontarkasti tai pysyn tiukasti kiinni valitsemassani ruokavaliossa.

Hyvinvoinnin suorittamiselle vastalääkkeenä toimii jooga- ja meditaatioperinteestä ammentava ajaton viisaus itsensä hyväksymisestä sellaisena kuin on, kiitollisuudesta sitä kohtaan mitä jo on ja läsnä olemisesta tässä hetkessä.

Odota siis näkeväsi (ja harrastavasi) yhä enemmän meditaatiota, kiitollisuuspäiväkirjoja ja digipaastoja. Arvopohjaista mietintää, mikä oikeasti on merkityksellistä juuri minulle. Ja panostusta ihmissuhteisiin ja aitoihin kohtaamisiin somemaailman sijaan.

Loppuun vielä muutama ilmiö, mistä kuulemme varmasti juuri vuonna 2020:

  • Valohoito - ei suinkaan uusi ilmiö, mutta teknologian kehittyminen on tuonut kuluttajille suunnatut laitteet kotikäyttöön. LED-valohoito vähentää tutkitusti tulehdusta, aktivoi mitokondrioita, tehostaa kollageenin tuotantoa ja siloittaa ihoa. Erityisesti ihonhoidossa LED-valohoidon odotetaankin olevan iso trendi.
  • Yksinkertaistamisen halu tarkoittaa, että arvoon nousee monitoimituotteet, jotka ajavat yhtä aikaa monta asiaa. Testaa esimerkiksi fermentoitua papaijaa sisältävää Pure Papaya Ointmentia ärtyneelle ja kuivalle iholle, vaippaihottumaan, rohtuneille huulille, kynsinauhoille ja hiusten ja kulmien viimeistelyyn.
  • Vuoden 2020 hittiraaka-aine? Sen povataan olevan kikherne, josta valmistetaan uutta kukkakaaliriisiä.
  • Myös sointukylpyjen huhutaan nousevan suosioon vuonna 2020. Sointukylvyssä luodaan äänimaljoilla ja mm. gongeilla mieltä ja kehoa rentouttava, meditatiivinen kokemus. Sointukylpyjä tarjotaan vuonna 2020 myös PURin hoitolassa.

Kurkkaa vuoden 2019 trendi-ennusteemme täältä. Kuinka oikeaan osuimme?

Jätä kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään jättääksesi kommentin.