Nämä superviljat kannattaa pitää jokapäiväisessä ruokavaliossa

28.8.2016 | PUR toimitus

Superviljoiksi sanotaan myös sellaisia lajeja, jotka eivät välttämättä ole heinäkasveihin kuuluvia. Ne ovat superruokaa siksi, että ne ovat energiamääriin suhteutettuna erittäin ravitsevaa ravintoa. Superviljat sisältävät usein muitakin terveyttä edistäviä ominaisuuksia.

Kasvanut innostus superviljoja kohtaan ei johdu vain siitä, että vegaanit ja kasvissyöjät kaipaisivat ruokavalioonsa lisää vaihtelua. Erikoisruokavaliota noudattavien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti jo ihan muutaman vuoden sisällä. Vaikka varsinaista keliakiaa ei olisikaan, moni on huomannut sietävänsä huonosti niin sanottuja perinteisiä viljoja. Syy tähän on usein viljojen proteeini, gluteeni. Gluteeni tuo leipään sitkoa, ja viljoja on tämän ominaisuuden vuoksi jalostettu yhä gluteenipitoisimmiksi. Monet superviljat ovat luontaisesti gluteenittomia ja vaikka esimerkiksi ohrassa ja ns. alkuvehnissä speltissä, kamutissa, emmerissä ja freekehissä on gluteenia, on määrä pienempi kuin pitkälle jalostetussa nykyvehnässä. Siksi monet voivat nauttia näitä ilman oireita.

Superviljat. Terveellisen ruokavalion uudet trendit -kirjassa (29,90e) käsitellään 12 superviljaa: kvinoaa, amaranttia, tattaria, tummaa riisiä, chiaa, hirssiä, kauraa, spelttiä ja ohraa sekä kamut-, emmer- ja freekeh-vehnää. Kirjassa on käsittelyohjeita ja runsaasti reseptejä. Tässä artikkelissa esittelemme niistä muutaman, täysin gluteenittomaan ruokavalioon sopivan terveyspommin.

TATTARI lasketaan yleensä viljaksi, vaikka se ei ole heinäkasvi vaan kaksisirkkainen. Tattari sisältää kaikkia ihmisen tarvitsemia aminohappoja ja on erinomainen proteiinin lähde. Tutkimuksien mukaan tattarivalkuaisen on todettu vähentävän veren kolestrolia, joten se sopii erinomaisesti liikapainosta, korkeasta kolestrolista ja diabeteksestä kärsiville.

Tattarin valkuaiset ja hiilihydraatit sulavat hitaasti. Tattarin sisältää myös ainesosia, jotka hidastavat glukoosin imeytymistä vereen ruokailun jälkeen, joten tattaria syömällä ei tule verensokeripiikkejä, eli nopeita verensokerin heilahteluita.

KVINOA on hiilihydraattipitoinen ruokakasvi, joka on kotoisin Etelä- Amerikasta. Sitä käytetään viljojen tapaan, vaikka sekään ei ole heinäkasvi. Kvinoan lehtiä voi syödä lehtivihannesten tapaan, mutta meille tutumpi tuttavuus on kvinoan siemenet, jotka sisältävät runsaasti kivennäisaineita: kuparia, sinkkiä, ja rautaa sekä omega kolmosta ja kuitua.

Kvinoan siemenillä on myös erittäin monipuolinen aminohappoprofiili, tehden kvinoasta erinomaisen proteiinin lähteen kasvissyöjille.

AMARANTTI on sekin Etelä-Amerikasta kotoisin, revonhäntäkasveihin kuuluva kasvi, joka sisältää ravintopitoisia siemeniä. Amarantti on pienikokoista ryyniä, jota on helppo lisätä eri ruokiin. Kaikista gluteenittomista viljoista amarantti on yksi ravintorikkaimmista. Se sisältää runsaasti kalsiumia, rautaa, fosforia ja kaliumia.

Kuten kvinoalla, myös amarantilla on hyvä aminohappoprofiili ja sisältää runsaasti magnesiumia, sinkkiä, rautaa ja B-vitamiineja. Amarantissa on myös enemmän kuitua kuin täysjyväriisissä, mutta vähemmän hiilihydraatteja kuin monessa muussa gluteenittomassa viljassa, joten amarantin avulla on helpompi hallita verensokerin heilahteluja.

CHIA on hyvinvointi- ja ruokablogien hehkuttama supersiemen, eikä suotta. Chia kuuluu salvioiden sukuun ja on kotoisin Pohjois- ja Keski-Amerikasta. Chian siemenet sisältävät muun muassa proteiinia, kuitua, omega-3-rasvahappoja, kalsiumia ja antioksidantteja.

Chian siemenet auttavat pitämään verensokerin heilahtelut kurissa hidastaen hiilihydraattien imeytymistä. Myös sydän nauttii chia-siemenistä omega-3 rasvahappojen sydäntä ja verisuonia suojaavan vaikutuksen ansiosta.

Chia-siemenissä on lisäksi runsaasti luustolle tärkeää mangaania sekä onnellisuushormoni serotoniin esiastetta tryptofaania. Runsas antioksidanttpitoisuus auttaa suojaamaan kehoa vapaiden radikaalien aiheuttamalta hapetusstressiltä.