ILMAINEN TOIMITUS YLI 65€ TILAUKSILLE.

Stressivatsa ja sen hoito ravinnon avulla

Pur Hyvinvointikauppa
300 255

Tiedät varmasti sen tunteen, kun vatsan pohjasta kouraisee tai niin sanotusti vatsassa on perhosia. Jännittävän tilanteen edessä tämä on hyvin tyypillistä. Toiset kuitenkin reagoivat hermostuessaan tai jännityksen tunteen vallatessa vatsallaan vielä voimakkaammin. Moni kärsii esimerkiksi ripulista ja ajoittain tämä saattaa jopa rajoittaa elämää. 

Nykyään tiedetään yleisesti, että suoliston ja aivojen välityksellä on yhteys. Nämä kommunikoivat keskenään vagus-hemon välityksellä. Kommunikointia tapahtuu jatkuvasti juuri hermoston kautta. Jos olemme streessaantuneita tai ahdistuneita, tämä vaikuttaa suoliston toimintaan. Suoliston hermosto vastaa aivojen lähettämiin stressihormonien signaaleihin. Toisaalta suoliston hyvinvoinnilla ja siellä asustelevilla bakteereilla on hyvin suuri rooli siinä kuinka pääkoppamme voi. Pitämällä huolta suolistomme hyvinvoinnista pidämme samalla huolta mielialastamme sekä voimme hallita stressiä paremmin.

Stressivatsan hoito 

Stressivatsasta puhutaan silloin, kun vatsa reagoi esimerkiksi stressiin tai muihin ärsykkeisiin mm. ripulina tai ummetuksena. Tiedetään, että henkilöillä, jotka kokevat kroonista stressiä on suurempi todennäköisyys kehittää ärtyneen suolen oireyhtymä. Toisaalta stressivatsasta kärsivillä on usein IBS-taustaa. Läheskään aina stressivatsasta kärsivistä ei kuitenkaan ole ärtynyttä suolta. 

Parasympaattisen hermoston aktivointi on avainasemassa, kun lähdetään hoitamaan stressivatsaa. Stressi ja hermostoneisuus lisäävät sympaattisen hermoston toimintaa ja näin rentoutuminen hankaloituu ja unenlaatu saattaa kärsiä. Harjoittamalla parasympaattisen hermoston toimintaa erilaisilla mindfulness-harjoitteilla, joogalla ja luonnossa liikkumisen avulla hengityksemme rauhoittuu, sydämen syke hidastuu ja mm. ruoansulatuksemme toimii tehokkaammin. 

Ravinto ja ruokailutottumukset stressivatsan hoidossa

Voimme helpottaa stressivatsan oireita myös ravinnon ja ruokailutottumustemme avulla. Ensisijaisesti meidän tulisi pitää huoli siitä, että suoliston bakteeristo on kunnossa. Suolistobakteeriston hyvinvointia voimme tukea mm. nauttimalla pro- ja prebioottisia ruokia. Näitä ovat hapanmaitotuotteet, fermentoidut kasvikset kuten hapankaali sekä kombucha-juoma. Prebiootit ovat kasviperäisiä kuituja, joita paksusuolen bakteeristo käytää ravintona. Prebioottisia ruokia on mm. maa-artisokka, ruokabanaani, sipuli ja valkosipuli. Meidän tulisi välttää liikaa valkaistujen viljojen ja sokerin nauttimista, sillä nämä ruokkivat ns. huonoja bakteereita. Jos sinun tekee mieli makeaa, nauti kotimaisia marjoja luonnonjugurtin kera tai vaikkapa pari palaa itse tehtyä raaka-suklaata. 

Toiset saavat apua stressivatsaan ja ärtyneeseen suoleen FODMAP-ruokavaliosta. Tässä ruokavaliossa vältellään ravinnon liukenemattomia tai huonosti liukenevia hiilihydraatteja. Ruokavalio on kuitenkin rajoittava ja asiakaskokemuksen perusteella voin sanoa että ruoka-aine, joka aiheuttaa ongelmia yhdelle ei välttämättä aiheuta ongelmia toiselle. Yleisiä ärsykkeitä ovat kuitenkin vehnä, ruis, palkokasvit, makeat hedelmät ja soijatuotteet. Jos et halua olla ehdoton FODMAP-ruokavalion kanssa, suosittelen karsimaan juuri näitä ruoka-aineita. 

Hedelmät kannattaa siis vaihtaa marjoihin, kuten esimerkiksi mustikkaan ja puolukkaan. Siemeniä ja pähkinöitä nautitaan varoen. Kannattaa kokeilla esimerkiksi saksanpähkinöitä. Maitotuotteiden sijaan voi kokeilla myös esim. kookosjugurttia. Kaalit kannattaa kypsentää ennen ruokailua esimerkiksi höyrystämällä. Liiallista kahvin ja mustan teen juomista tulisi välttää. Sen sijaan kannattaa kokeilla rauhottavia teelajeja, kuten laventeli- ja kamomillateetä. Saatat saada apua myös piparminttuteestä tai inkivääristä. 

Kiinnitä huomiota ruokailutapoihisi. Nauti ruoka rauhassa, äläkä hotki. Pureskele ruoka kunnolla. Sinun tulisi välttää myös ylensyömistä. Tässä tapauksessa saattaa olla parempi, että syöt useammin ja pienempiä annoksia. Optimoidaksesi ruoansulatuksen nauti neste erillään aterioista. Liika neste ruokailun yhteydessä laimentaa vatsahappoja ja saattaa vaikuttaa mm. proteiinien pilkkoutumiseen. Riittävä neste on kuitenkin tärkeää, eli muista juoda vettä päivän mittaan aterioiden välillä. 

Adaptogeenit ja magnesium stressinhallinnassa

On myös muita tapoja joilla voimme hillitä stressiä elämässämme. Henkilöstä riippuen apua voi saada adaptogeeneista, kuten ruusunjuuresta tai ashawagandhasta. Kokeile näitä aluksi varoen ja lisää annostusta jos tuntuu, että nämä sopivat sinulle. Stressi madaltaa magnesiumtasoja kehossa. Monet saavatkin apua magnesiumista stressin hallintaan. Valitse hyvä ruokaperäinen magnesiumvalmiste kuten Wild Nutritionin Food Grown Magnesium

Kirjoittaja on PUR Hyvän Olon Hoitolassa vastaanottoa pitävä ravintoterapeutti Annamari Seilola. Voit varata ajan Annamarille suoraan täältä.

Jätä kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään jättääksesi kommentin.