Tervetuloa Pur-kauppaan ostoksille!     ILMAINEN TOIMITUS YLI 65€ TILAUKSILLE

PURistin päiväkirja - osa 4

Pur Hyvinvointikauppa
300 255

Aika riisua haarniska

Kaksi viimeistä viikkoa ovat olleet työrintamalla erittäin hektistä aikaa, koska ennen kesää kaikki on saatava valmiiksi tai edes johonkin valmiilta tuntuvaan pisteeseen. Kaikki odottavat sitä hetkeä, kun loma alkaa ja työroolin voi unohtaa kuukaudeksi. Loman aikana voi hoitaa muita rooleja, ja joku saattaa pystyä heittäytymään jopa täysin vapaaksi luonnon lapseksi.

Minä olen kuitenkin yrittäjä ja tällä hetkellä olen sellaisessa tilanteessa, että en pysty erottamaan ajatuksiani kokonaiseksi kuukaudeksi työasioista. Enkä välttämättä edes haluakaan. Yksi syy, miksi lähdin yrittäjäksi oli juuri se, etten halunnut viettää jatkuvasti “sitten kun” -elämää. Halusin elämän, jossa voin itse määrätä rytmini ja tehdä omannäköisiä asioita. Osittain voin sanoa onnistuneeni jo tässä. Työhöni kuuluu tällä hetkellä myös informaation välittämistä ja pidän tätä eräänlaista asiantuntijaroolia tärkeänä, sillä voin aidosti puhua niiden asioiden puolesta, joihin koko sydämestäni uskon. Ja koen, että tämän roolin kautta voin ainakin yrittää vaikuttaa siihen, että tämä maapallo siirtyisi seuraavalle sukupolvelle hieman paremmassa kunnossa. Asiantuntijuus on kuitenkin joskus raskas rooli, sillä asiantuntijoilta odotetaan usein asioihin vahvaa kyllä tai ei kantaa, vaikka asiat harvoin ovat aivan mustavalkoisia. Valtamediassa sekä sosiaalisessa mediassa keskusteluihin tunnutaan myös usein haluttavan jonkinlainen vastakkainasettelu. Toinen asiantuntija sanoo toista ja toinen toista ja sitten ihmiset voivat valita puolensa sen perusteella, kumman asiantuntijan mielipide resonoi enemmän. Toki osa ihmisistä kokee myös hämmennystä ja epätyytyväisyyttä, koska asiaan ei saatukkaan siitä yhtä absoluuttista totuutta, jota tässä haettiin.

puristi-päiväkirja-osa4

Mikä on totuus? Totuuden ongelma on se, että totuuksia on monia riippuen näkökulmasta. Asia, jonka koit esimerkiksi eilen todeksi, voikin muuttua uuden informaation myötä. Se lienee selvää, että jokainen asiantuntija puhuu omasta “kuplastaan” ja omasta kokemuksestaan käsin. Olin erään erittäin korkeasti koulutetun tutkijan luennolla jokin aika sitten. Tutkija totesi esityksestään, että hänellä ei ole lainkaan mielipiteitä, vaan hän kertoo ainoastaan tutkittuja faktoja. Voisi kuitenkin ajatella, että sekin on mielipide, mitä tutkimuksia päättää tuoda esiin tai mitä päättää tutkia ja kuinka tutkimustuloksia tulkitsee. Tässä ei tietenkään ole mitään pahaa, mutta luulen, että lähimmäksi totuutta pääsevät ne tarkkailijat, jotka muodostavat oman mielipiteensä ja totuutensa yhdistämällä useista lähteistä kerätyn informaation ja oman sydämensä äänen.

Näinhän se toki menee yksityiselämässäkin, että yhtäällä näytämme yhdenlaisen kuvan - totuuden - elämästämme ja toisaalla ehkä toisenlaisen riippuen roolista, jota esitämme kulloinkin. Saatamme myös omassa elämässämme kokea hämmennystä ja epätyytyväisyyttä, jos nämä erilaiset roolit tai totuudet eivät korreloi keskenään tai jos sydämen äänen ja jonkun roolimme välillä on ristiriita.  Tämä voi aiheuttaa pitkittyneen stressitilan elimistöömme. Stressistä voi lukea lisää psykologiaa.com-sivulta ja muualta PURin blogista.

Välillä mietin, miksi moni kokee nykyään tuota pitkittynyttä stressiä...ainakin sellaisen kuvan saa, kun lukee otsikoita, jotka kertovat kuinka työuupumus on lisääntynyt, kuinka valtakunnallisesti on huutava pula sijaisperheistä tai kuinka nuorten mielialalääkkeiden käyttö on entistä yleisempää. Oman minän ja oman paikan löytäminen yhteiskunnassa voi olla hankalaa ja ulkopuolisuuden tunne vaivaa monia.

Joskus koen, että olemme ajautuneet yhä kauemmas toisistamme ihmisinä ja vuorovaikutus on muuttunut pelkiksi whatsapp-viestiketjuiksi aitojen kohtaamisten sijaan. On entistä vaikeampi riisua roolia/haarniskaa, jonka on esimerkiksi facebookissa itselleen luonut. Olen itsekin syyllistynyt siihen, että yritän päivittää sosiaaliseen mediaan vain positiivisia asioita, koska en halua levittää negatiivisia viboja. Vastaan aina kuulumisten kyselijöille (myös livenä), että hyvää kuuluu, vaikka sillä hetkellä olisi minkälainen yksityiselämän kriisi tai rankka vaihe käynnissä…..Olenko muuttumassa japanilaiseksi?!

Olen siis osaltani syyllistynyt tällaisen illuusion luomiseen. Antanut ulospäin kuvan helposta elämästä,  joka on täynnä vain positiivisia juttuja. Pelkkä positiivisuus on kuitenkin tylsää ja kaipaan aitoa vuorovaikutusta, jossa jokainen voi olla oma itsensä. Semmoista italialaista meininkiä, jossa mamma lyö sandaalilla mutta seuraavassa hetkessä jo suukottaa ja halaa. Isoja tunteita hyvässä ja pahassa. Ihan selvinpäin. Ja niin ettei näiden tunteiden näyttämistä tarvitsisi hävetä. Ehkä suomalainen yhteiskunta olisi terveempi ja kokisimme vähemmän haitallista stressiä, jos voisimme alkaa kaikki riisua haarniskamme ja olla niitä luonnonlapsia. Ihan koko ajan. Mieli on kuitenkin niin vekkuli järjestelmä, että oma totuutemme muodostuu monenlaisista monimutkaisista egojamme tukevista suojamekanismeista ja kerroksista. Ja niitä on yllättävän haastavaa lähteä purkamaan. Haluaisin nyt kuitenkin julistaa stressitalkoot alkaneeksi! Talkoissa yritän riisua haarniskani ja purkaa suojakerroksen kerrallaan vapauttaen sisäisen lapseni. Lähde mukaan talkoisiin ja jaa sinäkin kokemuksesi ja vinkkisi PURin facebook-sivuilla. Kerro, mikä oli omassa elämässäsi käännekohta, oman sisäisen äänen löytämiseen tai mitkä erilaiset keinot olet kokenut hyviksi kehon fyysisten ja psyykkisten stressitilojen laskemiseen.

Jarkko Ruutua lainatakseni: Suomen voitto oli seurausta siitä, että joukkue oli yhdessä vahva. Tiimissä ei ollut isoja nimiä tai kokeneita pelaajia - egoja -, jotka olisivat ottaneet ohjat, vaan jokainen oli yhtä tärkeä ja jokaisen piti sitoutua yhteiseen tavoitteeseen!

Tässä vielä muutama hyväksi havaittu vinkki stressinlievitykseen:

Jalkakylpy

Aivan loistava ja ihan liian aliarvostettu rentouttaja. Laske jalkakylpyyn niin lämmintä vettä kuin siedät. Lisää kylvyn joukkoon esimerkiksi yrttejä ja kukkia (apilaa, nokkosta, siankärsämöä, voikukkaa tms.) tai eteeristä öljyä. Eteerinen öljy täytyy emulgoida kylpyyn, joten ota vaikkapa ruokalusikallinen luonnonjugurttia tai merisuolaa ja tiputa muutama pisara eteeristä öljyä siihen. Sekoita sen jälkeen jugurtti tai suola kylpyyn. Rentouttavaksi öljyksi sopii hyvin esimerkiksi Frantsilan Laventeliöljy.

Kukkatipat

Kukkatipoista löytyy sopiva tippa jokaiseen tilanteeseen ja erilaisiin kehon stressitiloihin. Itselläni on tällä hetkellä käytössä Walnut, joka helpottaa sopeutumista elämänmuutoksiin. Tämä on täydellinen tippa vaikkapa siinä tilanteessa, kun haluaa vapautua vanhoista rooleista ja antaa tilaa uusille itsensä toteuttamisen muodoille.

Ravintolisät

Magnesium ja hyvät rasvat ovat tärkeitä stressinlievittäjiä. Magnesium vaikuttaa moniin eri prosesseihin kehossa ja siitä voi olla apua lihaskireyteen, levottomaan uneen ja esimerkiksi hampaiden narskuttamiseen. Hyvät rasvat ja erityisesti omegarasvahapot ovat superruokaa aivoille. Stressitilassa kehomme tarvitsee tavallista enemmän myös hyviä rasvoja ja jos niitä ei saa riittävästi, se saattaa johtaa sokeristen välipalojen tai suklaan naposteluun.

Yrtit

Itselleni ayurvedinen yrtti brahmi on ollut hyvä ajatusten selkeyttäjä ja ylimääräisten kierrosten rauhoittaja. Jos olet kehotyypiltäsi vata, ashwagandha voisi myös olla hyvä vaihtoehto.

Kävely hengityksen tahtiin (mieluiten luonnossa)

Hengitä pitkiä sisään- ja uloshengityksiä ottaen esimerkiksi neljä askelta sisäänhengityksen aikana ja muutama askel enemmän uloshengityksen aikana. Askelten määrä ei ole niin oleellinen, kunhan hengität syvään ja mukaudut hengityksen rytmiin. Jo 5-10 minuutin kävely tällä tavalla rentouttaa kehoa.

Lue myös aikaisemmat PURistin päiväkirjat: osa 1, osa 2 ja osa 3.

Jätä kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään jättääksesi kommentin.