Tervetuloa Pur-kauppaan ostoksille!     ILMAINEN TOIMITUS YLI 65€ TILAUKSILLE

Stressi ja naisen hormonitasapaino - Annamari Seilola

Pur Hyvinvointikauppa
300 255

Stressi vaikuttaa meihin hyvin kokonaisvaltaisesti. Stressi voi johtua niin parisuhteen kuin taloudellisen tilanteen aiheuttamista huolista tai vaikkapa työpaikalla esiintyvistä ongelmista. Toinen narskuttelee unissaan hampaitaan, toinen taas valvoo yöt läpi tai löytää itsensä tilanteesta, jossa on vaikea nukahtaa. Stressi aiheuttaa kehossa fysiologisia muutoksia.

Viime aikoina on puhuttu paljon estrogeenin toiminnasta sekä esimerkiksi siitä, kuinka sen liikatuotanto voi johtaa erilaisiin terveydellisiin haasteisiin (mm. endometrioosi tai lapsettomuus). Nämä ovatkin usein stressistä johtuvia. Tässä kirjoituksessa käsittelen estrogeenin lisäksi myös muita hormoneita kuten kortisolia, prolaktiinia ja lutenisoivaa hormonia. Sen lisäksi kerron kuinka stressi vaikuttaa naisen hormonitasapainoon yleisellä tasolla.

Hormonitasapaino ja kiireinen elämäntyyli

Naisen hormonitasapainon tärkeys. Jokaisen olisi hyvä keskittyä niihin asioihin, joka tuo itselle ja omalle perheelle onnea muiden elämään vertailematta.

Ihmiskeho tavoittelee homeostaasia eli tasapainotilaa. Tähän kuulu mm. oikea kehon lämpötila, normaali verenpaine sekä hormonaalinen tasapaino. Hormonitasapaino on ihmisen terveydelle erittäin tärkeää. Yhden hormonin liika- tai liian vähäinen tuotanto vaikuttaa muihin hormoneihin epäsuotuisasti johtaen erilaisiin terveydellisiin ongelmiin. Hormonitasapainoa voidaan tukea monin keinoin kuten ravitsemuksen sekä elämäntapojen avulla.

Stressi on yhä kasvavassa määrin osa nyky-yhteiskuntaa. Stressiä on toki ollut meitä edeltävilläkin sukupolvilla, mutta stressi on kenties aiheunut hieman eri syistä. Moni nainen kokee nykyään paineita uran ja perheen perustamisen välillä. Tai ehkä perhe on jo perustettu ja naisen tulisi yhteensovittaa riittävä aika sekä perheelle että työlle. Joskus työt saattavat jatkua kotona keittiön pöydän ääressä lasten jo nukkuessa. Kotityöt tulisi hoitaa, kaupassa pitäisi käydä ja ruokaakin tarvitsisi valmistaa.

Elämä saattaa olla ajoittain aikamoista suorittamista. Työn ja kodin pyörittämisen lisäksi nyky-yhteiskunta on luonut etenkin meille naisille ihan uudenlaisia paineita. Sosiaalisessa mediassa jaetut valokuvat täydellisistä pakaralihaksista, upouudesta autosta, eksoottisista lomista, sisustuslehden kansikuvien kaltaisista asunnoista ja loppumattomista illanistujaisista ovat luoneet materialistisia sekä epärealistisiakin paineita pyrkiä täydelliseen elämään. Enkä ole ihan varma onko tämä tervettä.

Olisikin hyvä muistaa, että juuri sosiaalisessa mediassa luotu mielikuva vastaa harvoin todellisuutta. Jokaisen olisi hyvä keskittyä niihin asioihin, joka tuo itselle ja omalle perheelle onnea muiden elämään vertailematta. Vaadimme usein itseltämme liikaa ja uni saattaa myös jäädä vähäiselle. Voisimme toteuttaa myös enemmän palauttavia liikuntamuotoja kuten joogaa ja luonnossa kävelyä rääkkilenkin sijaan. Stressin nakertamaa kehoa voimme tukea ravintolisillä ja adaptogeenisillä yrteillä, joista lisää hiukan myöhemmin.

Stressi ja kortisolin tuotanto

Kortisolia tuotetaan lisämunuaisessa ja sen eritys lisääntyy fyysisen ja psyykkisen stressin seurauksena. Stressi, satunnaisesti ja pienissä määrin on hyvästä, mutta kroonisena aiheuttaa tuhoa ihmiskehossa. Kortisolilla on selkeä vuorokausirytmi. Normaalissa tilanteessa kortisolin tuotanto tulisi olla suurimmillaan aamulla ja laskea iltaa kohti. Usein näin ei kuitenkaan ole ja tämä saattaa vaikuttaa henkilön vireystilaan aamulla sekä aiheuttaa nukahtamisongelmia illalla. Jos koneistosi ei lähde käyntiin aamulla ilman massiivista kofeiiniannosta ja olet kuitenkin nukkunut mielestäsi hyvin, saattaa sinulla olla ongelmia juuri kortisolin tuotannon kanssa. Kofeiini stimuloi sympaattista hermostoa ja sitä kautta vaikuttaa kortisolin eritykseen.

Oikeastaan mikä tahansa stressireaktio stimuloi sympaattista hermostoa, joka on vastuussa ”taistele tai pakene”-vaihteen aktivoinnista. Sympaattisen hermoston aktivaation aikana mm. verenpaine ja syke nousevat. Sympaattisen hermoston vastapainona meidän tulisi toteuttaa keinoja aktivoida parasympaattinen hermosto mm. rentoutumalla ja lepäämällä. Sympaattisen hermoston ollessa jatkuvasti kytkettynä päälle mm. sukuhormonien tuotanto kärsii ja kilpirauhasen hormonien toiminta heikentyy. Myös maksan toiminta heikkenee jatkuvan stressin seurauksena.

Painotankin stressitasojen vähentämistä ja hallintaa yhtenä keinona hedelmällisyyden tukemiseen. Myös ruoka-aineyliherkkyydet saattavat olla vastuussa kortisolin liikaerityksestä eli tämäkin olisi hyvä tutkia hormoniepätasapainotiloissa. Kortisolin liikatuotanto vaikuttaa ravintoaineiden imeytymiseen ja sitä kauttaa saattaa aiheuttaa vitamiinien ja mineraalien puutoksia. Kortisolitasoja voidaan tutkia DUTCH-testillä, josta kerron kirjoituksen loppupuolella lisää. Tätä testiä olisikin hyvä käyttää hedelmällisyyteen liittyvien seikkojen tutkinnassa.

Kilpirauhanen ja sen vaikutus hormonitasapainoon

Kilpirauhanen ja sen toiminta on varsin laaja aihealue, joten en käsittele sitä tässä kirjoituksessa kovin kattavasti. Kilpirauhasen vajaa tai liikatoimintaan johtavia syitä on useita. Ajattelin, että olisi kuitenkin tärkeää mainita, että kilpirauhasongelmat vaikuttavat kokonaisvaltaisesti naisen hormonitasapainoon oli vajaatoiminnan taustalla syy mikä tahansa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta vaikuttaa muun muassa estrogeenin muuntautumiseen niin sanottuun hyvään muotoon. Estrogeenin kertyessä kehoon syntyy tila, jota kutsutaan estrogeenidominanssiksi. Estrogeenidominanssi on osasyynä endometrioosia, erilaisia PMS-oireita sekä lapsettomuutta. Kortisolin liikatuotannolla on usein näpit pelissä, kun puhutaan kilpirauhasen toiminnan häiriöistä. Tästä syystä painotan jälleen kerran stressinhallintaa. Matalat rauta-arvot saattavat myös aiheuttaa kilpirauhashormonien heikentynyttä tuotantoa tai konversiota ja sitä kautta vaikuttaa hedelmällisyyteen epätoivotulla tavalla.

Prolaktiini

Prolaktiini on peptidihormoni, jonka tasot nousevat raskausaikana ja jonka tehtävänä on stimuloida maidontuotantoa maitorauhasista synnytyksen jälkeen. Prolaktiinin liaallinen tuotanto normaaliolosuhteissa kuitenkin aiheuttaa lapsettomuutta ja kuukautiskierron häiriöitä sekä jarruttaa munasarjojen toimintaa. Stressi vaikuttaa kohottavasti prolaktiinitasoihin. Myös endometrioosista kärsivillä henkilöillä on havaittu kohonneet kortisoli- ja prolaktiinitasot. Uskotaan, että stressi saattaa toimia osasyynä endometrioosin syntyyn sekä taudin etenemiseen (1). Tämä vaikuttaa myös siihen miksi moni endometrioosista kärsivä kohtaa lapsettomuutta.

Estrogeeni

Estrogeenia eli niin sanottua naishormonia on kolmenlaista; estradioli (E-2), estroni (E-1) ja estrioli (E-3). Estradiolia pidetään perinteisesti hyvänä estrogeeninä sillä se suojaa meitä naisia tietyiltä syöviltä, vaikuttaa myönteisesti luuntiheyteen sekä pitää yllä normaalia kuukautiskiertoa. Se onkin tärkein estrogeenin muoto tukemaan hdelmällisyyttä. Estradiolia muodostuu testosteronista.

Munasarjat tuottavat estronia ja estroni tunnetaan niin sanottuna pahana estrogeeninä, päinvastoin kuin estradioli. Myös tätä estrogeenin muotoa tarvitaan, mutta sen liiallinen tuotanto saattaa aiheuttaa terveydellisiä ongelmia. Estriolia erittyy etenkin raskauden aikana ja sen tehtävänä on mm. suojella estronin epäsuotuisilta vaikutuksilta.

Stressi, ruokavalio ja maksan heikentynyt toiminta vaikuttavat suurilta osin estrogeenidominanssin syntyyn. Estrogeenidominanssin oireita ovat erilaiset PMS-oireet, lapsettomuus, monirakkulaoireyhtymä, endometrioosi ja ovulaation puuttuminen täysin. Jos nainen kärsii edellä mainituista ongelmista, olisi hyvä selvittää DUTCH-testin avulla oma estrogeenin aineenvaihdunta.

Keltarauhashormoni eli progesteroni

Keltarauhashormoni on välttämätön hormoni hedelmällisyyden kannalta. Munarakkulan puhjetessa muodostuu keltarauhanen, jonka tehtävänä on tuottaa keltarauhashormonia eli progesteronia. Riittävät keltarauhashormonitasot munasolun irtoamisen jälkeen ovat välttämättömät, jotta raskaus voi saada alkunsa. Jälleen kerran stressillä ja kortisolilla on epäsuotuisa vaikutus keltarauhashormonitasoihin. Jatkuvan stressin puskiessa päälle, keho muodostaa stressihormoni kortisolia keltarauhashormonin sijaan niiden esiasteesta pregnenolonista. Puhutaan ns. pregnenoloni ryöstöstä (englanniksi pregenolone steal). Itse ajattelisin asiaa enemminkin kortisoliryöstönä, sillä kortisoli varastaa rakennusmateriaalit tärkeiltä sukuhormoneilta.

Lutenisoiva ja follikelia stimuloivat hormonit

Lutenisoiva hormoni vaikuttaa naisen hedelmällisyyteen monin tavoin. Se säätelee kuukautiskiertoa ja munasarjojen toimintaa sekä saa aikaan ovulaation, jota ilman nainen ei voi tulla raskaaksi. Lutenisoivaa hormonia tarvitaan myös estradiolin tuotantoon ja tähän stressi vaikuttaa epäsuotuisalla tavalla. Stressi saattaa myös vähentää yleisellä tasolla lutenisoivan hormonin määrää. Follikelia stimuloiva hormoni eli FSH säätelee hormonitoimintaa ja mm. estrogeenin tuotantoa. Liian alhaiset tasot vaikeuttavat raskaaksi tulemista. Alhaiset tasot aiheuttavat myös kierron häiriöitä ja stressillä on usein tekemistä myös tämän hormonin liian alhaisen tuotannon kanssa.

DHEA – sukuhormonien äiti

DHEA eli dihydroepiandrosteroni on sukuhormoni, josta muodostuu muita sukuhormoneita. Sitä muodostuu lisämunuaisissa sekä sukurauhasissa. Stressi vaikuttaa epäsuotuisasti DHEA:n tuotantoon, mutta toisaalta riittävät DHEA-tasot vähentävät kortisolin määrää kehossa. Oli miten oli, stressinhallinta myös tämän hormonin kohdalla on aivan ensisijaista. Madaltuneet DHEA-arvot viittaavat myös lisämunuaisten vajaatoimintaan. Madaltuneet arvot vaikuttavat epäsuotuisasti hedelmällisyyteen ja kuukautiskiertoon.

DUTCH-testit tukemaan hormonitasapainoa

DUTCH-testit (DUTCH=Dried Urine test for comprehensive hormones) ovat saatavilla kauttani yhteistyössä Nordic Laboratories- palvelun kanssa. Testit toteutetaan kotona asiakkaan toimesta ja ne vaativat useamman virtsanäytteen. Testit ovat kuitenkin hyvin yksinkertaisia tehdä.

DUTCH Cycle Mapping-testi kartoittaa hormonitasoja koko kierron ajalta yhden ajankohdan sijaan ja tämä saattaa antaa kattavamman kuvan kierron eri vaiheista. Normaalissa kierrossa estrogeenitasot ovat suhteellisen matalat kierron alussa, kohoavat huomattavasti ovulaation aikaan ja laskevat hiukan taas luteaalisen vaiheen aikana. Keltarauhashormonit puolestaan pysyvät suhteellisen matalana aina ovulaatioon asti.

Jos häiriöitä ilmenee hormonien tuotannossa tämä saattaa aiheuttaa mm. lapsettomuutta. Suosittelen testiä myös, jos kärsit epäsäännöllisestä kierrosta, PMS-oireista tai luteaalinen vaihe ei ole riittävän pitkä. Liian lyhyt luteaalinen vaihe estää munasolua kiinnittymästä kohdun limakalvolle. Testin perusteella pystytään myös kartoittaamaan ovulaatio ja sen ajankohta.

Dutch Comlete-testi on toinen vaihtoehto, jota voimme hyödyntää hedelmällisyyttä ja kortisolitasoja kartoittaessa. Sukuhormonien lisäksi testi kartoittaa kortisolin käyttäytymistä kehossa. Niin kuin aikaisemmin mainitsin, liiallisella kortisolin tuotannolla on todella suuri rooli sukuhormonien epätasapainotiloissa. Kysythän testeistä rohkeasti vastaanotollani.

Tue hormonitasapainoa ruokavalion ja elämäntapojen avulla

Stressinhallintamenetelmien lisäksi ruokavaliolla on suuri merkitys terveyteen.

Tämän kirjoituksen myötä olet ehkä pystynyt kartoittamaan mielessäsi, kuinka stressi vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hormonitoimintaamme. Sekä mieltämään, kuinka tärkeää olisi saavuttaa hormonaalinen homeostaasi, jotta välttyisimme monilta ikäviltä terveydellisiltä haasteilta. Pystymme vaikuttamaan omiin stressitasoihimme ainakin osittain. Suosittelisin, että jokainen tekisi pientä sisäistä tutkiskelua sen suhteen mikä on pakollista ja mikä voi odottaa. Kuinka annamme stressin vaikuttaa itseemme ja tapoja, joilla opimme sitä hallitsemaan.

Stressinhallintamenetelmien lisäksi ruokavaliolla on suuri merkitys. Stressi vähentää ensinnäkin vatsahappojen määrää, joten haluamme tukea tätä toimintoa. Ruoansulatusentsyymit saattavat olla hyvä tuki tähän. Valitse myös mieluummin helposti sulavaa ravintoa kuten smoothieita ja keittoja raskaan vaikeasti sulavan ravinnon sijaan. Ruoansulatuksemme tarvitsee myös lepoa. Tarvittavan levon voimme antaa toteuttamalla paastoa sekä välttämällä napostelua ja ylensyöntiä. Ketogeeninen tai vähähiilihydraattinen ruokavalio ovat turvallisia, mutta jos elät juuri nyt suurien paineiden alla, kannattaa lisätä hyviä hiilihydraatteja etenkin ilta-aikaan. Nämä rauhoittavat ja edistävät unen laatua.

Muista tukea myös suoliston kuntoa

Haluamme pitää huolta myös suolistomme kunnosta. Stressi veroittaa suolistobakteeristoamme. Tästä syystä haluamme tukea sitä nauttimalla mm. fermentoituja kasviksia ja hapanmaitotuotteita. Voit ottaa käyttöön myös hyvälaatuisen maitohappobakteerivalmisteen. Stressi saattaa vaikuttaa myös epäsuotuisasti peristaltiikkaan. Näin olleen heikosti toimiva suoli sekä ummetus saattavat aiheuttaa hormonien epätasapainoa. Gluteeni ja etenkin gliadiini sekä maidon proteiini saattavat ärsyttää herkässä tilassa olevaa suolistoa ja tällöin kannattaa tarkailla oireita.

Jos tuntuu, että nämä ruoka-aineet aiheuttavat esimerkiksi turvotusta ja kipuilua, voit kokeilla jättää ne pois ruokavaliosta joksikin aikaa. Kuituja saamme kasviksista ja kasvisten kuidut toimivatkin suolistobakteeriston ravintona. Gliadiini saattaa aiheuttaa myös vuotavaa suolta, joka puolestaan kuormittaa maksaa. Haluamme, että maksamme toimii optimaalisella tasolla hankkiutuen eroon mm. ylimääräisestä estrogeenista. Liiallinen estrogeeni aiheuttaa estrogeenidominanssia. Maksa vastaa myös toisen rasvaliukoisen hormonin kortisolin poistamisesta kehosta. Maksan toimintaa voimme tukea riittävällä nesteen saannilla, lehtivihreällä, erinäköisillä antioksidanteilla sekä aminohapoilla. Maksan toiminnalla on siis suuri merkitys hormonitasapainoon.

Haluamme myös tukea verensokeritasapainoa. Stressin seurauksena elimistömme vapauttaa sokeria nostaen verensokeriarvoja. Tämän seurauksena meidän tekee usein mieli jotain sokeripitoista. Tällöin meidän tulisi lisätä runsaasti hyviä rasvoja ja proteiinia ruokavalioomme, sillä liika sokeri rasittaa myös maksaa.

Ravintolisät ja stressinhallinta

Adaptogeeniset yrtit ovat mainioita tukemaan kehoamme stressaavina ajanjaksoina. Adaptogeenit edistävät kehon kykyä mukautua stressiin ja tukevat kehon tasapainoa. Suosittelen lämpimästi tutustumaan mm. Living Nutrition-valmisteisiin.

Korkealaatuiset fermentoidut ravintolisät Living Nutrition on pieni brittiläinen yhtiö, joka on tunnettu erittäin korkealaatuisista fermentoiduista ravintolisistään.
  • Ruusunjuuri on yksi suosikeistani. Sen tiedetään rentouttavan ja parantavan sukuhormonien tasapainoa.
  • Tulsi eli pyhä basilika tukee henkisen uupumuksen keskellä.
  • Ashawagandhasta moni on saanut apua uniongelmiin.
  • Stressaavina ajanjaksoina kehomme tarvitsee tukea myös ravintolisistä. Itse suositellen valitsemaan hyvät magnesium ja B-kompleksivalmisteet. Stressi madaltaa näiden vitamiinien tasoja kehossa. Magnesiumilla tiedetäänkin olevan unta ja rentoutumista edesauttava vaikutus.
  • Hormonitoimintaa tukemaan suosittelen hyvää omega 3-rasvahappovalmistetta.
  • A Vogelin Hormone Balance tuote sisältää 100% siveydenpuu-uutetta. Olen käyttänyt siveydenpuuta menestyksekkäästi jo pitkän aikaa asiakastyöskentelyssä. Siveydenpuusta saadaan apua mm. kierron epäsäännöllisyyteen. Se stimuloi lutenisoivan hormonin, follikelia stimuloivanhormonin ja keltarauhashormonin tuotantoa, tasoittaa prolaktiinin tuotantoa ja pidentää luteaalisen vaiheen pituutta.

Tervetuloa vastaanotolleni Hakaniemeen PURin Hyvän Olon Hoitolaan

Jos sinusta tuntuu, että kamppailet hormoniepätasapainosta aiheutuvien ongelmien kanssa ja sairaudet on poissuljettu lääkärin toimesta, suosittelen kokeilemaan ravintoterapeutin palveluja. Vastaanotolla kartoitamme yksilölliset lähtökohdat ja lisätestauksen tarpeen. Sen lisäksi saat mukaasi juuri sinulle sopivan ruokavaliosuunnitelman sekä ravintolisäsuositukset. Ravinnolla ja ravintolisillä on pystytty tukemaan menestyksekkäästi monia eri hormonaalisia ongelmia, kuten kierron häiriöitä, PMS-oireita, endometrioosia ja lapsettomuutta.

Varaa aikasi Annamarille tästä.

Lue lisää hormonitasapainosta. 

Lähteet

  1. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16906287
Jätä kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään jättääksesi kommentin.